Matkustin viime kesänä Irlantiin - ensimmäistä kertaa ikinä. Maa on ollut matkakohdehaaveena jo lapsesta asti, olihan isä irlantitutkija. Musiikki, tarinat, elokuvat ja Jerry-setä muistuttavat lapsuuden iloisista alkuvuosista. Ja onhan toinen nimeni Katleena myös irlantilaista alkuperää. Silti jostain syystä isä ei koskaan vienyt meitä lapsia tuolle myyttiselle Vihreälle saarelle.
Vuosi sitten muistin jälleen Irlannin olemassaolon, kun suunniteltiin Joonaksen kanssa kesän seikkailuja. Päätettiin ottaa auto alle ja lähteä kiertämään Irlannin lounais- ja länsirannikkoa, nimettyä Wild Atlantic Way -reittiä. Matkassa oltiin yli kaksi viikkoa. Ensin muutama päivä Dublinissa - ihana - ja sitten loppuaika vuokra-autolla pitkin poikin rannikkoa.
Halusin nähdä pääasiassa upeita maisemia ja niitä saimme yllin kyllin. Irlannin länsirannikko on karua kalliota, jyrkänteitä, kuohuvaa smaragdinvihreää Atlantin merta, vehreitä kukkuloita ja pehmeitä lampaita. Tiet ovat kapeita ja mutkaisia, mutta ajomaisemat sitäkin hienompia, joskin ajaminen ja vääränpuolinen liikenne aiheutti toisinaan päänvaivaa. Seurasimme suhteellisen orjallisesti Wild Atlantic Wayta, joka kulkee koko länsirannikon etelästä pohjoiseen - kirjaimellisesti rantaviivaa pitkin.
Noin kahden viikon aikana ajoimme reitistä noin puolet, lähtien eteläkärjestä puoleenväliin ja siitä takaisin Dubliniin. Kuljimme aika hitaasti päivittäin uuteen paikkaan, ajellen, kierrellen-katsellen paikkoja ja kohteita. Meillä eikä Irlannilla ollut kiire. Sää tuotti liikenteen lisäksi vähän harmia, vaikka tiesimme Irlannin vaihtelevan ilmaston. Heinäkuu oli viileä ja sateinen ja myrskytuulet kävivät välillä todella kovaksi. Aluksi tuulennopeudet naurattivat ja olivat aika tunnelmallisia karuilla kalliolla, mutta loppua kohden jo kyllästytti pitää korvista kiinni jatkuvasti. Myrskyn takia jäi välistä myös kauan odottamani valasretki. Haaveeni on nähdä delfiinejä ja valaita luonnossa ja Irlannissa tämä onkin mahdollista, sillä rannikolla vierailee usein erilaisia merinisäkkäitä. Olimme jo varanneet retken merille, mutta sää tuli väliin. Hylkeitä näimme sentään sitäkin enemmän!
Kerrottavaa olisi varmasti paljonkin, kuten upea Blasket Island, tummanpuhuva Guinness, herkullisimmat simpukat ja maistuvin merisuolajäätelö sekä hippinaisen tunnelmallinen B&B. Mutta tämän pohjustuksen jatkoksi lisään nyt mustavalkoisia filmikuvia reissusta - Irlanti, olet kaunis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti